Tarkastajien kokemat uhkatilanteet vähenivät

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) lipuntarkastajat kokivat viime vuonna aiempaa vähemmän vakavaa häiriökäyttäytymistä.

Muun muassa uhkailusta ja pahoinpitelystä tehtävien rikosilmoitusten määrä puolittui edellisestä vuodesta.

Helsingin poliisi sai viime vuonna 48 ja edellisvuonna 100 rikosilmoitusta liikennevälineissä kiertäviltä lipuntarkastajilta.

Tilanteen paranemisesta huolimatta on yhä tavallista, että tarkastaja kokee matkustajan uhkaavaa käytöstä.

– Suusanallisesti tapahtuva häiriökäyttäytyminen on yleisempää etenkin viikonloppuisin. Uhkailua tapahtuu satunnaisesti, ja sitä ovat jossain muodossa kokeneet lähes kaikki, kertoo HSL:n matkalipuntarkastusyksikön päällikkö Jaakko Heinilä.

HSL:llä on noin 90 lipuntarkastajaa. Heidän tekemistään rikosilmoituksista valtaosa on koskenut väärien henkilötietojen antamista.

Seuraavaksi yleisimmin ilmoituksen syynä on ollut järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen.

– Poliisi on ehtinyt selvittää tarkastajien ilmoituksista käytännössä kaikki, kertoo Helsingin poliisin tietopalveluyksikön ylikonstaapeli Ossi Yliskoski.

Laittomia uhkauksia ei tullut poliisin tietoon viime vuonna ainuttakaan. Vuonna 2009 niitä kertyi kaksi.

Tyypillisessä häiriötapauksessa liputon matkustaja huomaa tarkastajat ja yrittää poistua liikennevälineestä.

– Rynnätessään vauhdikkaasti ulos hän on turvallisuusriski tarkastajalle ja muille matkustajille, Heinilä korostaa.

Lipuntarkastajien työturvallisuutta on onnistuttu parantamaan säännöllisen turvallisuuskoulutuksen avulla.

Lisäksi siviilitarkastuksissa ja tehokampanjoissa tarkastajien apuna on ollut yhä useammin järjestyksenvalvojia.

Heinilän mielestä rikosilmoitusten määrän lasku ei johdu siitä, että kynnys rikosilmoituksen tekoon olisi madaltunut. Sitä koskevat kriteerit ovat pysyneet viime vuosina ennallaan.

– Jos tarkastaja kokee tilanteen todellisena uhkana tai asiakas käy kiinni häneen, kirjataan asiasta rikosilmoitus. Jos kyseessä on selkeä pahoinpitely tai muu yleisen syytteen alainen tapahtuma, tehdään rikosilmoitus, Heinilä linjaa.

Päällikkö vakuuttaa, ettei ole tullut ilmi tapauksia, joissa tarkastaja olisi tehnyt ilmoituksen liian köykäisin perustein.

Heinilän mukaan tarkastajat eivät pelkää häirikköjen takia.

Työssä viihtyvyyteen häiriökäyttäytyminen kuitenkin vaikuttaa – varsinkin, jos samalle partiolle on sattunut yksi vakavampi tai useita läheltä piti -tilanteita.

Ylikonstaapeli Yliskoski sanoo, että poliisin on hyvin vaikea kitkeä kokonaan tarkastajiin kohdistuva väkivalta.

– Poliisin vinkkelistä ennalta estävät keinot lienevät aika vähäiset. Jokainen tapaus on yksittäinen eikä mitenkään ennalta arvattavissa.

Raitiovaunussa eniten häiriöitä

Lipuntarkastajiin kohdistuvia uhkatilanteita sattuu useimmin raitiovaunuissa.

Myös metrossa häiriöt ovat säännöllisiä. Siksi lähes kaikilla asemilla päivystää vartijoita. Lähijunissa ja busseissa häiriöitä tapahtuu harvemmin.

Tyypillisessä häiriötapauksessa liputon matkustaja yrittää poistua väkivalloin liikennevälineestä.

Poliisien saapuessa tekijä on yleensä yhä paikalla tai ainakin hänen henkilöllisyytensä on selvillä.

Useimmiten poliisi kirjoittaa paikalla sakon järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tai väärien henkilötietojen antamisesta.

Oletko nähnyt, kun tarkastajia uhkaillaan? Ota kantaa!