– Ihan oikeasta asiasta ja hyvä että nousi, professori Markku Ollikainen arvioi haja-asutusalueen jätevesistä noussutta kohua.
Haja-asutuksen jätevesien puhdistamiseen liittyvä lainsäädäntö on Ollikaisen mukaan tyyppiesimerkki siitä, miten ympäristöpolitiikkaa ei pitäisi tehdä. Valittiin hölmö ratkaisu, joka olisi kallis eikä edes hyödytä Itämerta. Kaiken lisäksi typenpoistolaitteistojen toimintavarmuus on heikko.
– Jos laki pantaisiin voimaan, menisi miljardi euroa hukkaan. Toivottavasti eduskunta tekee kevään aikana laista fiksumman version, Ollikainen toteaa.
Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori on vaikeiden prosessien ja monimutkaisesti muodostuvien hintalappujen asiantuntija. Ympäristöekonomit esimerkiksi kehittivät 1970-luvulla päästökauppaidean ja ympäristöverot.
– Tavallisen helsinkiläisen ei tarvitse tietää, miten esimerkiksi päästöoikeuksien hinnat lasketaan, mutta on hyvä osata vaatia, että kauppa toteutetaan halvimmalla ja järkevimmällä tavalla, Ollikainen toteaa.
Monien tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden pohtiminen on Ollikaisen mukaan kompleksista.
– Aina kun puhutaan ympäristönsuojelusta, on ensimmäinen huoli että tämä tulee kauhean kalliiksi. Kun tarvitaan uusia ratkaisuja, ei kustannuksia tiedetä valmiiksi. On helppo pelotella, kun on otettava askel kohti epävarmaa, Ollikainen toteaa.
Hän toivoo, että kansalaiset olisivat aktiivisia.
– Ilmastopolitiikassakin päästään globaalitasolla eteenpäin vain jos kansalaispaine on tarpeeksi kova. Myös Suomessa päättäjiä pitäisi painostaa nykyistä enemmän.
Omassa elämässään kukin voisi kantaa ympäristöstä huolta ainakin kohtuullisesti: ei roskaisi eikä tuhlaisi energiaa.
– Asteittainen asenne- ja käyttäytymismuutos näkyy jo selvästi esimerkiksi Helsingin lähivesillä. Tilanne on parantunut huikeasti, kun roskaisuus on vähentynyt. Rehevöityminen on sitten asia erikseen.
Helsingin kaupunki saa Ollikaiselta kehuja hyvin hoidetusta vesiensuojelusta. Parantamisen varaa olisi esimerkiksi liikenteessä, lähiöpuistojen hoidossa, meriympäristön viihtyisyydessä ja jätehuollossa.
– Tutkimme nyt vaihtoehtoisia jätehuoltojärjestelmiä. Selvitämme esimerkiksi Punavuoressa, voisiko jäteputkijärjestelmän ottaa käyttöön tiheästi rakennetulla alueella. Etuna olisi muun muassa liikenteen ja päästöjen väheneminen, Ollikainen kertoo.
Kannelmäen kasvot
Kanneltalon kannelmäkeläisiä tekijöitä, kokijoita ja vaikuttajia esittelevässä keskustelusarjassa on 13. tammikuuta kello 18 vuorossa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
Nykyisin Hakuninmaalla asuva Ollikainen asui aiemmin Kannelmäessä ja toimi HJK-Kannelmäessä valmentajana.
Tilaisuudessa keskustellaan ympäristönsuojelusta, Itämerestä, ekologiasta ja siitä mitä itse kukin voi tehdä ympäristön puolesta sekä jalkapallosta.
Keskustelusarjan tarkoituksena on tuoda esiin asuinalueilta löytyvää monimuotoista osaamista.
Mitä sinä olet valmis tekemään ympäristön vuoksi? Ota kantaa!