Rajatorpassa remontoidaan asuntoja asunnottomille

Karskikin mies liikuttuu kyyneliin, kun hän saa avaimen käteensä ja astuu sisälle asuntoon. Hän ei ole uskoa asiaa todeksi. Hän on tullut kotiin.

Näin kuvailee työnsä antoisinta puolta Rolf Rautiainen. Hän on asumisesta vastaava Sahatie 1:ssä Rajatorpassa.

Rautiainen auttaa pitkäaikaisasunnottomia tarttumaan elämänsä ohjauspyörään. Se ei ole helppoa ja yksinkertaista, vaikka mies on toiminut ikänsä syrjäytyneiden ihmisten puolesta.

– Asunnottomalle kodin saaminen on lähtökohta ja perusta. Asunto mahdollistaa työssä käynnin. Metsästä ei voi lähteä töihin, pelkistää Rautiainen.

Hän on ollut pari vuotta Sininauhasäätiön palveluksessa.

– Asunnottomuus itsessään tuo vaikeuksia. Mukana on usein päihde- ja mielenterveysongelmia.

Kaupunki ja Sininauhasäätiö ovat sitoutuneet pitkäaikaisasunnottomien aseman kohentamiseen.

Sininauhasäätiön hallintopäällikkö Päivi Strandén kertoo, ettei ole vain yhtä asunnottoman perustyyppiä: osa käy töissä, osa on työttömänä ja osa eläkkeellä.

– Asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Säätiö tekee yhteistyötä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Kaupunki esittää yhteistyöryhmässä asukasvaihtoehtoja. Henkilöt ovat pitkäaikaisasunnottomia eli he ovat täysin asunnottomia tai heidän asumisolosuhteensa ovat heikot, sanoo Strandén.

Raha-automaattiyhdistys tukee asuntojen hankintaa.

Rautiaisen mukaan vuokra-asuntoon saa asumistuen. Asukas ei ole yksin kunnan kontolla.

– Vapailta markkinoilta on lähes mahdoton saada asuntoa, jos luottotiedot eivät ole kunnossa. Epäselvyydet luottotiedoissa voivat vaivata pitkään, vaikka pahimmat ongelmat olisi jo ehditty sivuuttaa, arvioi Rautiainen.

– Mekin saatamme selvittää luottotiedot, mutta vain arvioidaksemme tulevan asukkaan kykyä huolehtia asioistaan, toteaa Strandén.

Vantaalla on yli sata pitkäaikaisasunnotonta, joista 50 tarvitsisi asunnon heti.

Osa lähialueen asukkaista on huolissaan Sahatien vuokratalosta ja erityisasumisen kohteesta, jota kaavaillaan viereiselle Lastutielle. He pelkäävät häiriöiden lisääntymistä, kun päihteiden käyttö on sallittua. Strandénin mielestä on tervettä, että ihmiset kantavat huolta omasta asuinympäristöstään.

– Poliisipartio on käynyt kerran eikä se johtunut talon asukkaan käyttäytymisestä, toteaa Rautainen.

Rautiainen uskoo, että valtaosalla lähitalojen asukkaista ei ole mitään Sahatie 1:n asukkaita vastaan.

– Osaa naapureista uudet asukkaat pelottavat. On valitettavaa, että vähempiosaisten puolella on liian vähän väkeä maailman varakkaimpiin kuuluvassa maassa.

– Mihin ihmiset pitäisi panna? Ongelmat syntyvät yhteiskunnassa. Ratkaisujen pitää löytyä siellä, missä ihmiset asuvat, korostaa Rautiainen.

Strandénin mukaan kaikissa kerrostaloissa Vantaalla käytetään päihteitä.

– Mitä kohtuukäyttäjä ajattelisi, jos hän ei voisi juoda kotonaan edes keskiolutpulloa? Vaatimusta pidettäisiin kohtuuttomana. Miksi sitten päihdeongelmaisen oletetaan kykenevän täysraittiuteen omassa kodissaan, ihmettelee Strandén.

Rautiaisen mielestä olisi vähän sama, jos lääkäri sanoisi syöpää sairastavalle, että et saa hoitoa ennen kuin olet hävittänyt syövän.

– Työntekijämme auttavat ongelmissa painivia ihmisiä. Tuki on helpommin järjestettävissä, kun asuminen on keskitettyä. Hajautetut asumismallit eivät sovi kaikille, sanoo Strandén.