Tervetuloa nauttimaan siististi suloisesta suvesta

Arkisto
Kommentoi
(00:00)

Tottakai siirtolapuutarha kuuluu kaikille helsinkiläisille, mutta mutta. Vallilan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Patrik Floréen on kahden tulen välissä.

Hän tietää hyvin, että Helsingin kaupunki haluaa avata siirtolapuutarhat yhä vahvemmin yleiseen virkistyskäyttöön. Mutta mökkiläisille oma rauha ja turvallinen ympäristö on tärkeää.

Marjoja ei saa syödä eikä kukkia poimia.”
Vallilanlaakson suojaisassa notkelmassa sijaitseva puutarha on upeaa nähtävää. Alue on säilyttänyt hyvin vanhan yhtenäisen ilmeensä.

Idyllissä tuoksuu kesä, kukat kukkivat, linnut laulavat ja hymyilevät mummot poimivat marjoja. Ainutlaatuinen on myös yhdistyksen omistama pikkumuseo.

Helsinginsiirtola-puutarhat

Herttoniemi (Kipparlahden silmukka), perustettu vuonna 1934.

Kumpula (Kalervonkatu), 1927.

Marjaniemi (Marjaniementie), 1946.

Oulunkylä (Myllypellontie), 1940.

Pakila (Pakilan rantatie), 1948.

Ruskeasuo (Nauvontie), 1918.

Tali (Pitäjänmäentie), 1936.

Vallila (Kumpulankatu), 1932 .

Klaukkalanpuisto (Pakilan rantatie), 1977.

– Tämä on pieni kylä, jossa asuu paljon erilaisia ihmisiä, Floréen kuvailee.

Jokaisella on oma mökkinsä ja palstansa, omat harrastuksensa ja tapansa.

Yhteisiä rientoja varten keskellä siirtolapuutarhaa on yleinen vyöhyke nurmikenttineen ja leikkipaikkoineen. Siellä ovat sauna ja varastot, kioski ja kerhotalo Toimela.

Siirtolapuutahan portit ovat kaikille auki touko–syyskuussa. Käytävillä ja yleisillä alueilla voi viettää aikaa kuin puistossa, kunhan käyttäytyy asiallisesti.

– Marjoja ei saa syödä eikä kukkia poimia. Palstat ovat yksityistä aluetta, Floréen huomauttaa.

Tämä on pieni kylä, jossa asuu paljon erilaisia ihmisiä.”
Ensi lauantaina, 29. heinäkuuta Vallilassa on kansainvälisen siirtolapuutarhapäivän kunniaksi avoimet ovet kello 12–15. Opastetuilla kierroksilla kello 12, 13 ja 14 tutustutaan kesäkeitaaseen ja sen historiaan.

Helsingin muut siirtolapuutarhat eivät nyt päivää juurikaan noteeraa. Marjaniemessä on taidenäyttely. 80-vuotisjuhliaan viikonloppuna viettävässä Oulunkylässä päivää liputetaan jo 24. heinäkuuta.

Vallilassakin suurin osa 168 palstan väestä pitää ovensa kiinni. Kymmenkunta mökkiläistä ottaa vieraita vastaan. Merkkinä kylään kutsusta on portilla kastelukannu.

Puutarhan tapahtumiin yleisö on tervetullutta. Esimerkiksi juhannuksena Vallilassa poltettiin komea kokko. Elokuun 8. päivänä vietetään elojuhlaa, jossa Floréenin mukaan on puhetta, musiikkia ja ohjelmaa.

Myynnissä on myös museopalstan sadosta valmistettuja tuotteita.

Ei suotta vetäydytä!
Kommentti

Perinteinen kesänvietto on muuttumassa. Ainoa oikea tapa nauttia suvesta ei enää ole vetäytyä maalle yksityiseen rauhaan rämettymään.

Moni helsinkiläinen rötköttää jo estoitta keskellä kivikylää nurmipläntillä ottamassa aurinkoa. Viljelyharrastuskin elää uutta kukoistusta palstoilla ja joutomailla.

Haltuun kannattaa ottaa myös siirtolapuutarhat. Kaupungin omistamat, ylläpitäjäyhdistyksille vuokratut viljelyspalsta- ja siirtolapuutarha-alueet ovat kaikille avoimia virkistysalueita, joiden käytävillä ja yleisillä alueilla on lupa liikkua.

Kitkeminen ja kastelu on rankkaa, mutta on aivan mahtavaa kuljeskella pikku mökkien valtakunnassa nuuhkimassa kukkain tuoksua ja nauttimassa vehreydestä, jonka eteen ei itse ole laittanut tikkua ristiin.

toimitus

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.