Terveyskeskuslääkäriin kivun vuoksi hakeutuvilla potilailla niskasärky on yleisin yksittäinen syy hakeutua hoidettavaksi.
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana niska- ja hartiakipuja oli tuntenut 40 prosenttia yli 30-vuotiaista naisista ja miehistä joka neljäs.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Markku Heliövaaran mukaan niskakipujen taustalta ei yleensä löydy mitään sairautta. Vaivoja aiheuttaa lihasjännitys.
– Niskavaivat ovat epämiellyttäviä ja haittaavat hyvinvointia, mutta eivät yleensä fyysistä suorituskykyä. Vaivojen takaa löytyy hyvin harvoin oikeita vaurioita. Yleensä kyseessä on lihasjännityksen aiheuttama kipu, mikä paranee itsekseen, Heliövaara tietää.
Vastaanotolla niska- ja hartiakivuista kärsivä potilas tutkitaan selvittämällä kipua pahentavat liikkeet, kaularangan liikkuvuus sekä mahdolliset tuntohäiriöt tai lihasheikkoudet.
Tärkeässä asemassa on myös potilaan haastattelu.
– Potilaan työolojen ja -tapojen sekä liikuntaharrastusten kartoittaminen antaa yleensä jo paljon osviittaa kipujen syihin, Heliövaara toteaa.
Niskakremppa vaikuttaa työn tuottavuuteen.”Yleisimpiä niska-hartiaseudun vaivojen aiheuttajia ovat työn fyysinen kuormitus, työasento ja liian vähäiset tauot.
Niskakivun riskiä lisäävät myös henkisesti raskas työ ja muu psyykkinen stressi, ikä, naissukupuoli ja ylipaino.
Pitkäaikaisista niska-hartiakivuista kärsivistä työikäisistä noin 40 prosenttia joutuu joskus olemaan poissa työstä tai muuten rajoittamaan jokapäiväisiä tehtäviään, mutta oireet johtavat melko harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen.
Lyhytaikaiseen työkyvyttömyyteen, särkylääkkeiden kulutukseen ja etenkin fysioterapiapalvelujen käyttöön vaivoilla on kuitenkin suuri merkitys.
Fysiatrian dosentti Esa-Pekka Takala Työterveyslaitokselta muistuttaa kipujen vaikuttavan myös työn tuottavuuteen.
– Niskoista aiheutuva kremppa kuten epämukavuuden tuntu, kipu tai jomotus vaikuttavat työsuoritukseen ja aiheuttavat muun muassa virhesuorituksia ja työn hidastumista.
Takalan mukaan työasennolla on merkittävä rooli niskakivun syntyyn.
Vaivoja esiintyy eniten töissä, joissa on runsaasti staattisia työasentoja ja yläraajojen kannattelua - varsinkin jos asento vaatii samalla suurta käsien voimaa tai tarkkuutta.
Myös istumatyö lisää riskiä niskakipujen syntyyn.
– Istuminen sinänsä ei kuormita kaularankaa tai hartioiden lihaksia, mutta istumatöihin liittyy usein etukumaria tai kiertyneitä niskan asentoja ja käsien kannattelua.
Istumatyössä suurimpana riskitekijänä on pitkäkestoinen, staattinen työasento.
– Raskasta fyysistä työtä tekevä huomaa lihastensa väsyvän ja keskeyttää työnsä, jolloin taukojen aikana tapahtuu elpymistä. Kevyessä istumatyössä mielenkiinto kiinnittyy toiminnan kohteeseen, eikä ihminen huomaa vähäisiä väsymisen tai epämukavuuden merkkejä elimistössään, Takala selvittää.
Fysiatrian erikoislääkärin mukaan niskavaivojen riski tietokoneen käytön yhteydessä suureneekin selvästi tietokoneella vietetyn työskentelyajan myötä.
Lähteenä käytetty myös www.terveyskirjasto.fi ja www.kaypahoito.fi
