Iho on paljon muutakin kuin ulkonäköseikka
Iho mielletään usein vain kosmeettiseksi käsitteeksi, mutta todellisuudessa sillä on lukuisia elintärkeitä tehtäviä.
Ihon tärkein tehtävä on antaa keholle suoja ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Iho suojaa muun muassa kemiallisilta tekijöiltä, bakteereilta, UV-säteilyltä ja kulumiselta. Iholla on lisäksi tärkeä merkitys lämmön ja veden haihtumisen säätelyssä sekä tuntoaistimusten välittämisessä.
Voidakseen hyvin iho tarvitsee säännöllistä puhdistusta ja kosteuttamista, mutta ennen kaikkea terveellisiä elintapoja. Sanotaan, että 75 prosenttia ihon kunnosta riippuu syödystä ravinnosta ja harrastetusta liikunnasta ja vain 25 prosenttia ulkoisesti käytetyistä kosmeettisista aineista.
Ravinnon, riittävän veden juomisen ja liikunnan lisäksi ihon kuntoon vaikuttavat muun muassa stressi, tupakointi, alkoholi, kahvi, UV-säteily, unen määrä ja laatu sekä ilmansaasteet.
Ihotyyppi vaikuttaa myös ihon käyttäytymiseen ja kuntoon. Suomessa yleisin ihotyyppi on sekaiho, joka on kuivan ja rasvaisen ihon yhdistelmä. Sekaihossa nenä, otsa ja leuka ovat rasvaisia, mutta muut kasvojen osat kuivia. Kuivassa ihossa tali- ja hikirauhaset toimivat hitaasti, ja iho kaipaa kosteutta. Iho voi hilseillä, punoittaa ja kutista. Rasvainen iho on puolestaan seurausta siitä, että ihon talirauhaset tuottavat liian paljon rasvaa. Iho saattaa kiiltää, ja ihomatoja ja finnejä syntyy helposti.
Neljäs ihotyyppi on normaali iho, joka on melkein aina pehmeä ja sileä, ja tali- ja hikirauhasten toiminta on normaalia. Täysin normaalista ihosta saavat harvoin nauttia muut kuin lapset.
Pohjolan ilmasto ja vuodenaikojen vaihtelut luovat omat paineensa iholle. Skandinaavinen iho onkin usein herkkä, ihotyypistä riippumatta. Iho määritellään herkäksi, kun kosmetiikka, pesuaineet, kylmyys, kuumuus, tuuli tai muut ympäristötekijät ärsyttävät ihoa.
Ihon ikääntyessä sen toiminnot hidastuvat ja ihon rakenne muuttuu. Kollageenin ja elastiinin rakenteet heikkenevät, mikä vähentää ihon taipuisuutta ja kimmoisuutta. Ihon tukikudoksen veltostuessa juonteet näyttävät syvemmiltä ja iho veltolta.
Iän myötä myös ihon uusiutuminen hidastuu, väri samenee ja ihon vedensitomiskyky alenee. Vesimäärän vähentyessä iho muuttuu kuivemmaksi, ryppyisemmäksi ja ohuemmaksi. Naisilla hormonituotannon hiipuminen vielä korostaa ihon kuivumista ja ohenemista.
Erilaisilla lääkevalmisteilla ja ihovoiteilla voidaan hoitaa ja korvata jossakin määrin ikääntymisen vaikutuksia, mutta ihmeisiin eivät purkitkaan pysty. Ihon muutokset ovat vääjäämätön osa vanhenemista
Lähteet: www.iholiitto.fi, www.poliklinikka.fi, www.terveyskirjasto.fi
