Kaveriporukka rakentaa itselleen kerrostalon
Helsinkiin ollaan suunnittelemassa kokonaan uudenlaista asumisen muotoa, kun aktiiviset kaupunkilaiset kyllästyivät nukkumalähiöiden kerrostaloihin.
Koti kaupungissa, Hem i stan -yhdistys, aikoo rakentaa Jätkäsaaren nousevalle asuinalueelle oman yhteisöllisen kerrostalon. Tavoitteena on rakentaa kolmen vuoden kuluessa talo, jossa omien asuntojen lisäksi asukkailla on yhteinen keittiö, ruokailutila, saunaosasto ja mahdollisesti viherhuone.
– Mietimme pienellä kaveriporukalla, että olisi hauska viettää vanhuuden päiviä saman katon alla, kunnes totesimme, että voisimme tehdä sen nyt, sanoo yhdistyksen taloprojektista vastaava Salla Korpela.
Mukana Jätkäsaaren talohankkeessa on myös tunnettuja vihreitä politiikkoja, kuten Minerva ja Irina Krohn.
Valmennusta yhteisöön
Sekä Loppukirin asukkaat että Koti kaupungissa -yhdistyksen Jätkäsaareen muuttavat asukkaat pääsivät tutustumaan toisiinsa jo ennen talon syntymistä.
Ennen rakentamista pidettävissä kokouksissa pohditaan yhteisiä tiloja ja tarpeita: mitä ryhmä taloltaan haluaa.
Myös yhteistyötä harjoitellaan. Loppukirin asukkaat harjoittelivat väkivallatonta vuorovaikutusta ja Jätkäsaareen muuttavat asukkaat saavat yhteisövalmennusta tulevana syys–kevät-kaudella.
Korpela painottaa, ettei kyse ole mistään ideologisesta yhteisöstä. Tavoitteena on ennemminkin tuoda eri sukupolvia saman katon alle.
– Sekä tietysti hauskuus, seurallisuus ja yhteisöllisyys. Vaikka rakentaminen pyritään tekemään mahdollisimman ekologisesti, ei tämä ole hippikommuuni, Korpela toteaa.
Tavoitteena ovat myös taloudelliset säästöt. Korpelan mukaan jo rakentamisessa säästetään, kun rakennuttajina toimivat he itse ilman välikäsiä.
– Säästöä syntyy myös siitä, että jokaiseen asuntoon ei rakenneta omaa saunaa, vaan sauna on yhteinen, Korpela kiteyttää.
– Muut yhteiset tilat mahdollistavat sen, että asunnot ovat pikkaisen pienempiä. Ja sitten tietysti yhteisruokailu: kuinka paljon aikaa siinäkin säästyy.
Ja harva ehdoin tahdoin kieltäytyy saunaosastosta, jossa on merinäköala, vaikka sen joutuisi jakamaan muiden asukkaiden kanssa.
Yhteisöllinen talo ei kuiteankaan tarkoita sitä, että ovet jätettäisiin auki rappukäytävään. Jokaiselle taataan oma yksityiseensä, eikä kaikkia aterioita syödä yhdessä.
– Olemme suunnitelleet myös, että asuntojen oviin voisi laittaa luukut, joilla voisi ilmaista, onko nyt vastaanottoa, Korpela hahmottelee.
Aivan uudesta asiasta ei ole kyse. Aktiiviset seniorit rakennuttivat Arabian kaupunginosaan yhteisöllisen Loppukiri-talon. Se valmistui vuonna 2006 suuren mediahuomion saattelema.
Eri puolella Suomea on lisäksi rivitaloyhteisöjä. Muissa Tanskassa yhteisöllisiä taloja on satoja ja Ruotsissakin toista sataa.
Korpela huomauttaa, että Loppukiri-talossa on kyse hieman eri asiasta kuin heidän suunnittelemastaan kerrostalosta. Loppukiri kun on ensisijaisesti suunniteltu tietylle ikäryhmälle ja talossa onkin alaikäraja – yhden asunnon asukkaan on oltava vähintään 48-vuotias.
