Kosmetiikkatuotteet ovat yksi nopeimmin kasvava tuoteryhmä maailmalla. Kosmetiikkaa käytetään yhä enemmän ja monipuolisemmin, ja tuotevalikoimat lisääntyvät kohisten.
Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen allergia- ja kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa näkee kehityksessä sekä hyviä että huonoja puolia.
– Lainsäädäntö on yhä tarkempi ja kosmetiikka-asetukset entistä kuluttajaystävällisempiä. Kuluttajaturvallisuus on parantunut huomattavasti vuosien varrella. Toisaalta jatkuvasti laajeneva valikoima myös hankaloittaa kuluttajan elämää, Kousa miettii.
Yksi tuote toimii kesällä, toinen talvella. Ihon tarpeet vaihtelevat.”Kosmetiikkatuotteissa käytetään noin 15 000 eri raaka-ainetta. Teoriassa mikä tahansa näistä voi aiheuttaa käyttäjälleen allergisen reaktion. Yleisimmin allergisoivia raaka-aineita ovat kuitenkin hajusteet, säilöntäaineet sekä hiusvärit.
– Kosmetiikka-allergia on käsitteenä hieman hankala, sillä monia kosmetiikan ainesosia esiintyy myös muualla kuin kosmetiikassa. Esimerkiksi siivousalalla voi kehittyä työperäinen kosketusallergia, mikä oireilee myös kosmetiikasta.
Kosmetiikka-allergiaa esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä. Kosmetiikan aiheuttamaan ärsytysreaktioon on sen sijaan törmännyt lähes jokainen hygienia- ja ihonhoitotuotteita käyttävä.
Lue tuoteseloste. Se auttaa jo pitkälle.”Kosmeettinen ärsytysreaktio voi oireilla kiristävänä tunteena, kuumotuksena, punoituksena, hilseilynä tai pahimmassa tapauksessa jopa ihon rikkoutumisena. Allergiasta ärsytysreaktion erottaa asiantuntijan mukaan helpoiten oireiden ilmenemisajankohdan perusteella.
Ärsytysoireet ilmenevät yleensä nopeasti tuotteen käytön jälkeen, allergia oireilee vasta 1–3 päivän viiveellä aineelle altistumisesta.
Ärsytysreaktio helpottaa tavallisimmin pelkällä ihon huuhtelulla. Kousan mukaan ärsytystä aiheuttavat muun muassa alkoholi, pesevät aineet, kasviuutteet sekä kampaamo- ja karvanpoistokemikaalit. Joskus myös tuotteen rakenne voi ärsyttää.
– Myös väärin valittu tai käytetty tuote saattaa aiheuttaa ei-toivotun reaktion, Kousa tietää.
Ärsytysreaktion syntyyn saattavat vaikuttaa myös vuodenaika tai hormonikierto. Uutta tuotetta ei kannatakaan siis heittää välittömästi pois, jos iho hieman reagoi.
– Jos jokin tuote aiheuttaa reaktion, kannattaa odottaa pari viikkoa ja testata sitä uudelleen. Jotkut tuotteet taas toimivat kesällä ilman mitään ongelmia, vaikka ne olisivat talven kuivattamaa ihoa ärsyttäneet, Kousa vinkkaa.
Kousa kannustaakin kuluttajaa ennen muuta testaamaan:
– Omalle iholle sopiva tuote löytyy parhaiten kokeilemalla.
Hapetetta sisältäviä hiusvärejä ei enää suositella alle 16-vuotiaille.”Kosmetiikan käyttö aloitetaan nykyään jo alakouluikäisenä. Kousa ei paheksu trendiä, mutta toivoo äitien opastavan tyttöjään parissa perusasiassa: – Tärkeintä on kohtuus, sekä omalle iälle ja ihotyypille sopivat tuotteet. Äidin purkeille ei lapsia pidä päästää.
Kuten ei myöskään värjäämään itse hiuksiaan.
– Nuoret tytöt eivät käytä hanskoja hiuksia värjätessään ja pitävät värejä päässään liian kauan. Hiusvärit ovat eniten allergisoivia kosmetiikkatuotteita, ja allergiat ovat lisääntyneet värjäystrendien myötä.
Uuden EU-suosituksen mukaan hapetetta sisältäviä hiusvärejä ei suositella enää alle 16-vuotiaille.
– Aikuisellakin värjäysten välillä pitäisi pitää vähintään kahden kuukauden tauko, Kousa muistuttaa.
Lisätietoa www.kosmetiikka-allergia.fi
