Nuoruus on suurten mullistusten aikaa. Mieli myllertää ja keho muuttuu silmissä. Helsingin kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevä lääketieteen ja kirurgian tohtori Hannu Penttinen muistuttaa, että muutamien vuosien aikana nuori saavuttaa sekä sukukypsyyden, että kasvaa henkisesti lapsesta nuoreksi. Siinä on paljon pureksittavaa.
– Puberteetti eli biologinen kypsyminen käynnistää henkisen murrosiän. Murrosiän aikana lapsen pitäisi löytää minä-identiteettinsä. Se ei ole aina helppoa.
Tytöt ja pojat kehittyvät eri tahtiin.
Tytöillä fyysinen ja psyykkinen kasvu tapahtuvat pitkälti samanaikaisesti, pojilla itsensä löytäminen kestää yleensä pidempään. Tytöillä murrosikä ajoittuu keskimäärin 10 ja 14 ikävuoden välille, pojilla biologiset muutokset tapahtuvat noin 12–15-vuotiaana. Pituuskasvu jatkuu pojilla vielä pitkään puberteetin jälkeen, tytöillä kasvu hidastuu kuukautisten alettua.
Tyttöjen rasvamäärälisääntyy, poikien vähenee. Siitä se alkaa.”
Tytöillä ensimmäinen näkyvä merkki murrosiän alkamisesta on useimmiten rintojen aristus ja kasvaminen. Murrosiän edetessä lantionkaari muotoutuu ja reisiin sekä pakaroihin alkaa kertyä rasvakudosta. Puberteetin aikana tytön rasvamäärä lisääntyy yli kaksinkertaiseksi.
– Tytöillä rasvamäärä, kuten myös lihasmassa, saavuttaa maksimipitoisuuden noin 14-vuotiaana. Rasvakudoksen kertyminen nopeassa tahdissa muuttaa vartalon muotoa nopeasti ja saattaa saada jotkut tytöt tuntemaan itsensä lihavaksi, vaikka he olisivat täysin normaalipainoisia, Penttinen varoittelee.
Mieheksi kasvaminen alkaa puolestaan kivesten koon suurenemisella. Yölliset siemensyöksyt, äänenmurroksen aiheuttama äänen temppuilu sekä jalkojen ja käsien venyminen ennätystahdissa hämmentävät. Kehon rasvamäärä vähenee ja lihasmassa kasvaa.
– Pojat saattavat venähtää jopa 14 senttiä pituutta vuodessa, jolloin koordinaatio voi olla vähän hukassa.
Poikien urheilusuoritukset parantuvat murrosiän kehityksen myötä, koska lihakset kasvavat ja vahvistuvat.
– Tämä aiheuttaa stressiä niille pojille, joiden murrosikä alkaa ikätovereita myöhemmin. He jäävät urheilussa muista jälkeen, ja saattavat murehtia, eikö heistä tule miestä ollenkaan, Penttinen toteaa.
Lääketieteellisesti poikien puberteetin alkamisen takarajana pidetään 13,5 vuotta, tytöillä 12,5 vuotta. Puberteetin alkamista nopeutetaan tarvittaessa hormonihoidolla.
Vanhemman ei kannata vältellä riitoja. Myös negatiivisia tunteita on opittava käsittelemään.”
Hannu Penttinen on toiminut pitkään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmen lapsen isällä on kokemusta lapsista ja heidän tarpeistaan myös sijaisvanhempana, ja hän on työskennellyt myös muun muassa Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtajana. Matkan varrella kerätyn tiedon ja kokemuksen perusteella Penttinen on koostanut viiden tähden ohjenuoran nuoren vanhemmille.
Kasvuohjelmassa on viisi T:tä: turvallisuus, tunteet, tahto, toiminta ja tulevaisuus.
– Jos lapsi pystyy elämään, kokemaan ja työstämään nämä kasvuohjelman kohdat kotona asumisensa aikana, on vanhempi pystynyt tarjoamaan hänelle mahdollisimman hyvät eväät elämää varten.
Penttinen korostaa vanhemman ja yleensäkin turvallisen aikuisverkoston merkitystä murrosikäiselle. Lapsi tarvitsee aikuista, jonka kanssa keskustella ja jota myös ajoittain provosoida.
– Vanhemman ei kannata pelätä tai vältellä riitoja. Konfliktin ja ristiriidan ratkaisumekanismia on hyvä hioa murrosiässä. Myös vanhempi saa riitatilanteissa olla oma rehellinen itsensä.
Tuppisuuteinin kanssa keskustelu voi olla välillä haastavaa, mutta jo pelkkä yhdessä oleminenkin riittää.
Penttinen kertoo esimerkin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin, millaisia yhteisiä tekijöitä menestyneiden ihmisten taustalta löytyy. Varallisuudesta tai sosioekonomisesta taustasta yhteistä nimittäjää ei löytynyt.
– Ainoa yhteinen nimittäjä oli perheen yhteiset ateriat lapsuudessa.
Lähteinä jutuissa käytetty myös www.vaestoliitto.fi, www.terveyskirjasto.fi
