Panen, panet, panee

Kotimaisessa esikoisteoksessa nuori naiskertoja on muuttanut kaverinsa Maxin kanssa Helsinkiin. He haluavat elää lavealla tiellä ja iskevät elatuksekseen seksikumppaneita kaupungin yöelämästä, Max miehiä ja kertoja myös naisia.

Teos tuo muistumia Sonja O:sta, Helsinki 12:sta ja miksei Tykistönkadun päiväperhostakin. Kirjailija ei kuitenkaan ole täysin sinut eroottisen sanaston kanssa. Hän onnistuu melko hyvin lesbokohtauksissa, mutta homostelujen ja heteropanojen tuhmimmaksi sanaksi jää ”muna”, ja se ei aivan riitä.

Loppupuolen takauma kertojan lukioaikaan maaseutukaupungissa on koskettava. Sitä ja samalla syitä promiskuiteettiin olisi voinut avata enemmän.

Arto Vaahtokari