Tilapäiset hoitovapaat kasaantuvat edelleen pienten lasten äideille
Suomessa työntekijä on oikeutettu saamaan tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan alle 10-vuotiaan sairaan lapsensa hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Kolme päivistä on palkallisia.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Kuka jää kotiin hoitamaan sairasta lasta? -tutkimuksen mukaan hoitovapaan käyttö on tavallisinta niillä naisilla ja miehillä, joiden kotitaloudessa asuu enemmän kuin yksi alle kouluikäinen lapsi. Näistä naisista 70 ja miehistä 31 prosenttia oli käyttänyt tilapäistä hoitovapaata.
Infektiot tarttuvat erityisen helposti päivähoidossa.”Tutkimus osoittaa, että perhevaiheesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta äiti jää edelleen isää useammin kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Kaikkiaan palkallinen tilapäinen hoitovapaa on kuitenkin vain kolme prosenttia naisten kokonaispoissaolopäivistä.
– Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasautuu pienten lasten äideille, mutta toisaalta heillä on muita naisia vähemmän omia sairauspoissaolopäiviä, Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen huomauttaa.
Pienten lasten perhevaiheessa elävillä lapsen sairauteen liittyvät poissaolot muodostavat poissaolopäivistä noin viidenneksen. Sairasta lasta hoidettiin tutkimuksen mukaan kotona kolmesta kymmeneen päivään vuodessa.
– Kun lapsi lähtee päiväkotiin, saattaa vanhemman poissaoloihin tulla iso piikki. Se on kuitenkin ohimenevä elämänvaihe ja asiaa pitäisi työorganisaatiossakin katsoa pidemmällä aikavälillä, Toivanen painottaa.
Virusten ja bakteerien aiheuttamat tulehdustaudit ovat yleisin syy lasten sairasteluun.
Yli 90 prosenttia lasten poissaoloista päivähoidossa johtuu infektioista.
Tilastojen mukaan alle kolmevuotias lapsi sairastaa kuudesta kymmeneen ylähengitystietulehdusta eli flunssaa vuodessa. Lasten infektiolääkäri Harri Saxénin mukaan pienten lasten tiheän sairastelun syynä ovat runsas tartuntojen määrä sekä oman puolustusjärjestelmän kehittymättömyys.
Päiväkodeissa hengitystieinfektioita on runsaasti tarjolla ja osa niistä johtaa myös korvatulehdukseen.
– Lapsen hoitomuoto vaikuttaa infektioiden määrään. Kun lapsia on paljon samassa tilassa ja kaikki tuovat vielä kotoaan uusia viruksia mukanansa, tartuntamahdollisuudet lisääntyvät, Hyksin Lasten ja nuorten sairaalassa työskentelevä erikoislääkäri toteaa.
Flunssan aiheuttajaviruksia on yli parisataa. Yskää, nuhaa ja kuumetta aiheuttava flunssa kestää lapsilla yleensä yli viikon. Pienille nuhanenille kehittyy usein myös korvatulehdus flunssan jälkitautina.
Korvatulehdus ei nosta läheskään aina kuumetta, eikä pieni lapsi osaa ilmaista kivun alkuperää.
Korvatulehduksen kiputuntemukset ilmenevätkin pienillä potilailla ennen kaikkea yölevottomuutena.
Märkäinen välikorvantulehdus hoidetaan useimmiten antibiooteilla, mutta Harri Saxén korostaa hoidossa myös jälkitarkastusten merkitystä. Korvatulehduksen paraneminen on monivaiheinen prosessi ja kestää usein viikkoja. Tulehduksilla on myös taipumus uusiutua.
– Vaikka tauti olisi täysin asianmukaisesti hoidettu, muodostuu osalle potilaista korvaan liimamaista eritettä. Tällainen liimakorva huonontaa kuuloluiden toimintaa ja johtaa kuulon alenemaan. Tästä syystä jälkitarkastus neljän, kuuden viikon jälkeen tulehduksesta on tärkeä.
Hengitystietulehdusten ohella oksennus- ja ripulitaudit jylläävät etenkin talvisaikaan. Tilastojen mukaan puolet lapsista on kahden vuoden ikään mennessä sairastanut ainakin yhden kunnon virusinfektion aiheuttaman suolistotulehduksen.
Oksentelu- ja ripulitaudit ovat yleensä muutaman päivän kestoisia ja paranevat itsestään. Lapsen kotihoidossa tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteen saannista. Harri Saxén ei kuitenkaan suosittele juomaksi perinteistä oksennustautipotilaan ”lääkettä”, Jaffaa.
– Kovin runsaasti sokeroidut juomat eivät ole suositeltavia, sillä ne imevät nestettä suoleen päin. Antaisin lapselle mieluummin laihaa mehua, vettä tai ripulijuomia, Saxén ohjeistaa.
Lähteinä käytetty myös: www.lastenlaakari.com ja www.duodecimlehti.fi
